Ratsastajan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vaikutus hevoseen ja suoritukseen

Huolehdimme hevosistamme monella tavalla, kuten miettimällä sen elinympäristöä, liikuntaa ja ravintoa. Pohdimme ratsastajan istunnan ja apujen vaikutusta ja varusteita, hevosen biomekaniikkaa ja fyysistä treeniä. Ratsastaja tuo hevosen kokemukseen kuitenkin paljon muutakin kuin vain fyysisen huolenpidon ja ratsastuksen. Miten ratsastajan psyykkinen tila vaikuttaa ratsastuskokemukseemme, sekä itsemme näkökulmasta, että hevosen näkökulmasta? Miten kokonaisvaltaiset hyvinvointitekijät, kuten stressinhallinta, uni ja ravinto, vaikuttavat ratsastukseen?

Ratsastaja vaikuttaa hevoseen monella tapaa. Ulospäin näkyvin tapa vaikuttaa hevoseen on fyysinen. Miten käyttäydymme hevosen lähellä, miten koskemme hevosta, millä tavalla annamme apuja ja istumme hevosen selässä. Näihin asioihin voimme ehkä helpoiten vaikuttaa tietoisesti ja jopa hieman ”mekaanisestikin”, vain muuttamalla esimerkiksi kehon liikkeen suuntaa, nopeutta tai kehon lihasten tonusta. Nämä asiat ovat tärkeä osa ratsastusta, ja siksi kehon fyysinen tila onkin tärkeä harjoittamisen kohde. Ratsastusta tukeva oheisliikunta ja kehonhuolto ovat tärkeitä teknisesti ratsastukselle, mutta myös ratsastajan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämistä. Kireä, jännittynyt tai kipeä keho vaikuttaa myös ratsastajan mieleen. Aivot tulkitsevat kehon tilaa myös alhaalta ylöspäin, ja kehon rentouttaminen rentouttaa myös mieltä. Kehon asennolla ja katseen suunnalla voi vaikuttaa myös psyykkisiin ominaisuuksiin, kuten rohkeuteen ja itseluottamukseen.

Älä unohda ratsastaa

Fyysisen kehon fysiologiaa, hermoston toimintaa, voitaisiin sanoa kehon tilaksi. Kehon tilan tunnistaminen on tietoisuustaitoharjoittelussa lähtökohta, kun lähdetään harjoituttamaan mieltä. Monet mielen harjoitukset tapahtuvat kehon kautta, koska olemme holistinen kokonaisuus, kehomieli. Ulkoiset tapahtumat ja asiat virittävät ihmisen ajattelemaan, tekemään tulkintoja tilanteista. Lisäksi mielemme tuottaa jatkuvasti automaattisia ajatuksia, josta emme välttämättä ole kovin tietoisia. Nämä mielen automaattiset ajatukset ja tietoinen ajattelu, synnyttävät tunteita. Tunteilla on kehossamme fysiologinen vaste. Hevonen lukee kehoamme, sen fysiologiaa ja hermoston tilaa, ja reagoi tähän. Siksi voimme joskus sanoa, että hevonen lukee ajatuksiamme. Ja siksi sillä on iso merkitys, mitä sinä ajattelet ratsastajana hevosen selässä. Esimerkiksi jos kilpailijana ajattelet, että tuomarit radan keskellä arvioivat sinua negatiivisesti, vaikuttaa se tutkitusti hienomotoriikkaa heikentävästi, jolloin todennäköisesti hienovaraisemmat avut, jotka kotona toimivat, eivät toimikaan enää kilpailutilanteessa. Tai jos ajatukset kilpailutilanteesta saavat aikaan liiallista jännitystä, eli tunnekeskuksien uhkajärjestelmä aktivoituu liikaa, aivojen toiminnanohjausjärjestelmä heikkenee, ja silloin ratsastaja saattaa unohtaa radan tai kokee fyysistä lamaantumista ja ”unohtaa” ratsastaa radalla.

Yleensä ratsastajat, jotka kokevat ratsastuspelkoa tai jännitystä, haluisivat päästä eroon näistä hankalista tunteista. He yrittävät torjua tai kieltää ne, koska ne tuntuvat niin epämiellyttäviltä kehossa. Näihin tunteisiin liittyy yleensä myös kielteisiä ajatuksia itsestä, mikä ei lisää itseluottamusta ja vaikeuttaa itsensä hyväksymistä. Tunteet kuitenkin ovat kehollisia ilmiöitä, joita ei itsessään voi poistaa. Tunteisiin voi kuitenkin vaikuttaa monella tapaa. Esimerkiksi vaikuttamalla niihin tilanteisiin, joissa tunteita syntyy, vaikuttamalla ajatuksiin ja ajattelumalleihin tai vaikuttamalla kehon tilaan. Tunteita voi siis säädellä konkreettisen toiminnan, kognitiivisen toiminnan ja kehollisen toiminnan kautta. Näitä strategioita kannattaakin tietoisesti harjoitella.

Tietoinen ajattelu vastaan automaattiset ajatukset

Mielemme voisi sanoa koostuvan kahdenlaisista mielen tuotteista, automaattisista ajatuksista ja tietoisesta ajattelusta. Näillä kahdella on eri tehtävät ja ne toimivat meillä jatkuvasti rinnakkain ja vuorotellen.  Erään tutkimuksen mukaan noin puolet ajastamme olemme automaattisten ajatuksien tilassa, jota tutkijat kutsuvat aivojen ”deafault modeksi”. Automaatiomoodin tarkoitus on suojella meitä ja toimia selviytymisen edistäjänä. Se eivät kuitenkaan ole välttämättä psyykkisen hyvinvoinnin edistäjä. Se murehtivat ja märehtii menneitä epäonnistumisia ja tulevia uhkia, vain oppiakseen virheistä ja vältelläkseen vaaroja. Sen tehtävänä on rakentaa minäkuvaa itsestä vertailemalla itseä muihin. Automaattisten ajatusten perusluonne on itsekriittinen. Koska automaattiset ajatukset ovat tietoista ajattelua nopeampaa, vaikuttavat ne myös nopeasti tunteisiimme ja fysiologiaamme ja sitä kautta hevoseen. Automaattiset ajatukset kulkevat tarinana ihmisen mielessä. Voisi sanoa, että ratsastuspelko ja jännittäminen johtuvat liiallisista automaattisista ajatuksista. Näemme kauhukuvia ja kerromme itsellemme katastrofitarinaa. Nämä mielikuvat aktivoivat taistele tai pakene reaktion aivoissa, ja kädellisinä reagoimme takertumalla, jonka hevonen tuntee liiallisena paineena suussa. Tämä voimakas ohjasote saa aikaan jännitystä myös hevosessa, joka taas vaikuttaa sen liikkumiseen. Me emme kuitenkaan voi kokonaan poistaa automaattisia ajatuksia, siksi niihin kannattaa suhtautua vain mielen tuotteina ja harjoittaa rakentavaa, taitavampaa ajattelua, joka tukee toimintaamme. Toiminnan tasolla olisi hyvä olla suunnitelma itselleen, jotta tietää miten toimii, kun huomaa pelkoa tai jännitystä ratsastaessa. Tekoja voivat olla vaikka hevosen kääntäminen pienelle ympyrälle, hengittäminen ja myötääminen.

Automaatiomoodin vastakohta on mielen tila, joka on keskittynyt ja läsnä hetkessä. Silloin kun hevosen selässä suuntaa huomiotaan oman kehonsa ja hevosen kehon tiedostamiseen, luottaa keholliseen opittuun taitoon ja keskittyy tekemiseen, pääsee todennäköisemmin nauttimaan flow tilasta. Silloin olemme niin sanotussa kokemuksellisessa tai aistinvaraisessa tilassa, johon ei liity juurikaan ajattelua, vaan kehollista tunnetta.

Itseluottamusta taitavasta ajattelusta

Taitava ajattelu rakentuu lisäämällä itsetuntemusta ja tietoisuutta omista uskomuksista, asenteista, ajattelumalleista. Taitavan ajattelun avulla voi vaikuttaa itseluottamukseen, motivaatioon, oppimiseen ja tunnesäätelyyn.  Taitava ajattelu rakentaa ratsastajalle psykologista turvallisuutta, jonka avulla luodaan voimavaroja kohdata ja käsitellä ratsastukseen liittyviä haasteita. Jos olet ratsastajana kovin itsekriittinen, koet todennäköisesti myös epäonnistumisen pelkoa, joka rajoittaa uusien oppimiskokemuksien syntymistä. Itsekriittisyyden vähentäminen ja kasvun asenteen omaksuminen mahdollistaa myös rennomman tavan ratsastaa, joka heijastuu hevoseen. Jatkuva itsensä kritisoiminen taas aiheuttaa aivoissa stressitilan, joka näkyy kehossa jännityksenä. Hevonen aistii ratsastajan kehon jännityksen, joka toistuu hevosen liikkeessä. Erityisesti ratsastuksessa ratsastajan tietoisuus omasta kehosta ja sen lihastonuksesta on tärkeää, koska ratsastajan kehon tila vaikuttaa myös hevosen lihastonukseen ja sitä kautta hevosen ratsastettavuuteen.

Puhu itsellesi kauniisti

Taitava ajattelu on toimintaa ja hyvinvointia tukeva sisäinen puhe, joka voi olla ohjaavaa, rakentavaa, tukevaa, tsemppaavaa, toiveikasta, positiivista, optimistista, hyväksyvää ja itsemyötätuntoista. Kuulostaa itsestään selvältä ja yksinkertaiselta. Todellisuudessa on todella vaikeaa ja haastavaa olla itselleen se kannustava valmentaja. Millaista on sinun sisäinen puheesi?

Positiivisten tunteiden tarkoituksellinen käyttäminen voimavarana on yleensä liian vähän käytetty resurssi. Asetamme suoritustavoitteita ratsastuksen tekniikan ja tulosten suhteen. Jos saavutamme tavoitteemme, onnistumme, jolloin koemme positiivisia tunteita. Tämä on toki hyvä asia, mutta kovin suorituskeskeistä – ja riippuvaista. Usein määrittelemme itseämme suorituksen kautta, ja koemme mielialan laskua, jos emme pääse tavoitteisiimme. Mieltä voi pohjustaa monella tavalla, yksi tapa on käyttää positiivisia tunteita. Ajattelemalla tietoisesti ennen ratsastusta kiitollisia ajatuksia ja ratsastuksen aikana rakkaudellisia ajatuksia hevosta ja lajia kohtaan, voi vaikuttaa kehon tilaan stressitasoa laskevasti. Positiivisilla ja optimistisilla ajatuksilla voi rakentaa mieleen ja kehoon puskuria vastoinkäymisten varalle. Resilientti ratsastaja kykenee psykologisilla taidoilla tukemaan itseään vastoinkäymisten hetkellä. Resilienssiä eli kykyä joustavasti palautua vastoinkäymisistä lisää hyvä itsetuntemus ja taitava ajattelu sekä tunnesäätelytaidot.

Ihminen on kehomieli

Ratsastajan hyvinvointiin vaikuttaa tieto ja ymmärrys psyykkisistä taidoista, mutta myös fyysinen kyky käyttää kognitiivista kapasiteettiään. Koska ihminen on kehomieli, taitavaan ajatteluun ja tunnesäätelyyn tarvitaan energiaa. Oman toimintansa ohjaaminen, oli se sitten käyttäytymisen tai mielen tasolla, on keskittymistä ja energiaa vaativaa toimintaa. Siksi energian saanti ja säilyttäminen ovat asioita, joihin kannattaa myös paneutua. Kehon energian riittävyys on ratsastuksessa äärimmäisen tärkeää ja liittyy myös turvallisuuteen. Kognitiiviset toiminnat, kuten keskittymiskyky, läsnäolo, ongelmanratkaisukyky ja tunnesäätely tarvitsevat myös energiaa. Siksi energian saanti palautumisesta, unesta ja ravinnosta on myös tärkeää ratsastajalle. Ei vain ratsastajan hyvinvoinnin takia, vaan myös hevosen.

Henkinen energia tarkoittaa ratsastajalle tietoisuutta siitä, mikä motivoi, miksi ratsastaa, miten ratsastajan omat arvot tulevat näkyviksi ja toteutuvat ratsastuksessa. Jos ratsastuksen henkinen energia loppuu, loppuu myös kiinnostus harrastukseen. Henkisen energian säilyttäminen on sitä, että tunnistaa tilanteet ja asiat, joihin energiaa kuluu liikaa tai turhaan, sekä yritystä muuttaa asioita, jotta energiaa ei valu hukkaan. Nämä asiat voivat liittyä vaikka omiin resursseihin, talliympäristöön, arvoihin tai tavoitteisiin.

Stressi kuormittaa

Monet ratsastajat eivät koe pelkoa tai jännitystä, mutta kokevat yleistä stressiä työssä tai opiskeluissa. Stressi kuormittaa ja väsyttää, mutta hermostollisella tasolla keho on ylivireystilassa. Jos elämän kokonaisstressitaso on jatkuvasti korkealla, myös tunnereaktioissa tulee helpommin ylilyöntejä. Hermoston ylivireystila tekee hermostuneeksi ja ärtyneeksi ja on vaikeampi keskittyä ja säädellä tunteita. Monesti talliympäristö, hevoset ja ratsastus auttavat rentoutumaan ja päästämään irti muun elämän stressitekijöistä. Hevosen hyvinvoinnin kannalta olisi kuitenkin hyvä ottaa vastuuta omasta kehon ja mielen tilasta, ennen hevosen kohtaamista. Stressi kehossa välittyy hevoselle vastaavasti kuin jännittynyt keho. Stressaantunut mieli on uhkatilassa ja keho ilmentää taistelutilaa. Hengitys on pinnallista, syke korkealla ja lihakset valmiina toimimaan. Hevonen lukee tätä kehon tilaa, ja saattaa reagoida jännittymällä, sulkeutumalla tai liikkumalla hermostuneesti tai hitaammin. Siksi hevosen kanssa kannattaa harjoittaa olemisen taitoa jo ennen kuin menee selkään. Tietoisuus omasta mielen ja kehon tilasta on edellytys hyvälle vuorovaikutukselle hevosen kanssa. Syventämällä omaa hengitystä, pidentämällä uloshengitystä ja rauhoittamalla omaa liikkumista ja liikettä, voi vaikuttaa omaan kehomieleen rauhoittavasti ja keskittymistä lisäävästi. Tietoisuustaitoharjoitukset auttavat luomaan parempaa yhteyttä itseen ja hevoseen.

Toivon, että tämän artikkelin kokonaisvaltainen näkökulma ratsastajan hyvinvointiin antaa ajatuksia siitä, mihin kaikkeen voimme kiinnittää huomiota, kun toimimme hevosten kanssa. Jokaisella osa-alueella on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa omaan tapaansa toimia, oli kyse sitten omasta mielestä tai toiminnasta hevosen kanssa. Pienilläkin muutoksilla omassa ajattelussa, asenteessa tai kehollisessa tilassa, voi olla merkittävä vaikutus hevosen liikkumiseen ja sitä kautta molempien, ratsastajan ja hevosen, hyvinvointiin.

Kirjoittaja Anna Andersén on ratsastajiin erikoistunut sertifioitu urheilupsykologi.

Kirjoitus on julkaistu Islanninhevonen-lehdessä 4/18.

www.tietoisestitaitavaratsastaja.com

Seuraava Tietoisesti Taitava Ratsastaja- luento on perjantaina 8.3. klo 17 Espoossa.

https://www.facebook.com/events/2240113632900936/